Pelkkä pimeys meitä syleilee pimeydestä synnyimme ja sinne kuulumme rakastaa me osaa emme kasvottomina me matkaa teemme yön syli on kylmä koti jossa joudumme yksin asumaan ei ole kukaan turvanamme ei meitä kukaan lämmitä Puhumattomina hiljaisuuteen kiedottuina kylmettyneinä ja tyhjin silmin aivan kuten lapset äitiensä hylkääminä olemme yksin niin tyhjinä