Stam1na

Pakkolasku

Stam1na


Niin kauan kuin saastuttaminen on maksutonta
kaupan ulkopuolinen osapuoli maksaa laskun

Lahossa mittapuussa riiput, se on kellukkeesi
Pankki vei talon, ulosottomies veneesi
Kalastit tontilla, autoilla, muovimaterialla
Arvostusta, mutta hukutit kai avaimesi

Rahtasit ostoskassissa rippeitä moraalista
Repesi säkin pohja elintasovaatimuksista
Käteistä kuivana ei ole edes leipään,
tavaratulvan vietävänä puret hammasta

Talouskriisi on syypää kaikkeen, vaan kauan eläköön kulutusjuhla

Hukutit itsetuntoa, hukutit materialla
Hukutit pelkoa ja heikkouttasi
Kolme jos kahden hintaan saa tavaraa,
halutaan tätä ja tätä ja tätä ja tätä ja tätä

Hukutit kuluttajana, hukutit velallisena
Hukutit luontosi ja vapautesi
Kolmea kahden hintaan ei olekaan,
lasku on tätä ja tätä ja tätä ja tätä ja tätä

Ostoskeskus on suojana päidemme yllä
Nauttien olosta yritämme hymyillä
Parasta ennen on tatuoitu viivakoodiin
Pilaantunut kilo sianlihaa, syö sydän, syö pää

Aina löytyy niitä, jotka myy ja jotka maksaa
Raha ei vatsaa täytä, koneen rattaat vain rasvaa
Pankkien kaatuessa köyhä kansa pettyy
Barrikadin palaessa kostonhimo syttyy

Loppuun, kiitos, pakkolasku