Hetken niin pienen sinut tuntea sain Et nähnyt elonpolkua. Onko unesi mustavalkoinen? Niin alkoi aamu viimeinen. En tiennyt sen loppua Kesken kävelyn yhteisen varjo läheni Ratin takana istui mies peto pukuinen Päätti viedä elon ihmisen Synnyit tähän vihan maailmaan, Niin aavaan sameaan Pieni käsi kädestä raukeaa Pystynyt en auttamaan Jäähyvästi Pulloonsa kirkkaan saastaiseen. Tarttui koura pahuuden Antoi vallan äänille Käskyille tuntemattoman Tien laidal näki perheen - onnen yhteisen Vapautti raivon sairaan valloilleen Jäähyvästi... Hyvästi Arkun pienen saan Jäähyvästi... Hyvästi Lepoon saattaa maan