Tähän mä jään taas kadun varteen
pysäkille, kädessä kirje
jota en vielä oo sulle antanut
Askeleet vie pois pysäkiltä
Vieraita vaan katu on täynnä
Niin monta kertaa oon mukana kantanut
tätä kirjettä, jossa lukee:
Jos kävisikin niin, että kolme toivetta saisit yksin toivoa
olisinko yksi niistä ja pääsisin elämääs
Jos kävisikin niin, et ne kolme toivetta ei sisältäiskään minua
kai lampunhenki meitä varten antaisi vielä yhden toiveen
Hitaasti mä katua kävelen
Hapuilevin askelin kuljen
Niin monta kertaa oon kääntynyt takaisin
Nyt nään jo talon, jossa sä asut
Lammikkoon astun ja kenkäni kastuu
Sydämen lyönnit tuntuu yhä lujempaa
Puristan kirjettä, jossa lukee:
Ikkunas taakse mä jäin katsomaan
Sä otitkin toisen sun maailmaas
Mä kyllä tietäisin mihin käyttäisin
mun viimeisen toiveen
Jos kävisikin niin, että kolme toivetta saisit yksin toivoa
olisinko yksi niistä ja pääsisin elämääs
