Älä lähde pois luotani milloinkaan,
en mä ikinä anna, meidän tuhoutua.
Älä lähde pois luotani milloinkaan,
ei paljasteta sarvia ja hampaita.
Neliapila keskitysleirin pihassa,
ruusuja murhaajan haudalla, talvi takana.
Kai sekin on kauneutta.
Kai sekin on rakkautta.
Kai sekin on kauneutta.
Älä lähde luotani pois milloinkaan,
en mä ikinä anna, meidän tuhoutua.
Älä lähde luotani pois milloinkaan,
ei paljasteta sarvia ja hampaita.
Ruusujen yllä loistava valo, ruusujen yllä loistava valo,
saa sinut kauniiksi,
olet kotini.
Kai sekin on ansaittua.
Kai sekin on rakkautta.
Kai sekin on ansaittua.
Kävin suhteesta toiseen,
etsien kotia.
Enkä enää erottanut kyyneleitä sateesta.
Kävin suhteesta toisen,
etsien kotia.
Enkä enää erottanut kyyneleitä sateesta.
En enää ole täällä valotta.
En enää ole täällä valotta.
Ehkä ennen vihasin, pelkäsin sitoutumista.
Älä lähde luotani pois milloinkaan,
en mä ikinä anna, meidän tuhoutua.
Älä lähde luotani pois milloinkaan,
ei paljasteta sarvia ja hampaita.
Sarvia, hampaita.
Sarvia, hampaita.
Sarvia, hampaita.
Sarvia ja hampaita.
Sarvia, hampaita.
Sarvia, hampaita.
Sarvia, hampaita.
Sarvia, hampaita.
