On paikka kuulu kurjuuden, talo nousevan auringon.
On turmellut mun nuoruutein talo nousevan auringon.
Mun äiti neuloi vaatteeni, hän syntiin langennut ei.
Ja mun faija - hän sai tuomion ja tiensä tyrmään vei.
Kai ainut minkä tarvitsi, oli korttipakka vaan.
Sai tyydytyksen parhaimman vain juopotellessaan.
Oi, äiti kerro lapselles, että tieni väärä on.
Kun turhaan heitin nuoruutein taloon nousevan auringon.
Olen monta kertaa paennut ja luullut päässeeni pois.
Nyt matkaan sinne takaisin, eikö kukaan auttaa vois'?
Niin, on paikka kuulu kurjuuden, talo nousevan auringon.
On turmellut mun elämäin talo nousevan auringon.
