Korpiklaani

Veriset Aparat

Korpiklaani


Tahtomattamme synnyimme,
synnyimme turvat hurmeess' vuotaen,
vuotaen syksysnä sateena,
sateena, verestäni mustan

Punasilmämme hohkavat,
hohkavat korvain läpi äänet,
äänet, huudot ja kirkuna,
kirkuna ilikiän naurun

Me veriset äpäräiset,
ihtiriekot itkeväiset,
korven karkian kätköissä
matkamiestä metsästämme

Oli isällämme tuuria,
tuuria vahingoksi äidin,
äidin kantavaksi saatetun,
saatetun häpiäksi kaikkien

Pimeydessä me kärsimme,
kärsimme aina jos on tarvis,
tarvis kallotuopist' juopua,
juopua matkalaisten kiusaksi

Me veriset äpäräiset,
ihtiriekot itkeväiset,
korven karkian kätköissä
matkamiestä metsästämme

Nós nascemos contra nossa vontade.
Nós nascemos com faces sangrentas.
Sangrando como uma chuva de outono.
Uma chuva, do meu sangue.

Nossos olhos vermelham flamejantes.
Ecos pelos nossos ouvidos.
Vozes, choros e gritos.
Gritos do riso maligno.

Nós somos crianças bastardas.
Nós choramos Intiriekkos.
Escondendo na áspera floresta.
Caçando os viajantes.

Nosso pai teve sorte.
Sua sorte era desgraça para nossa mãe.
Nossa mãe impregnada.
Desgraça para todo mundo.

Na escuridão nós sofremos.
Temos que sofrer.
Ter que ficar bêbado do crânio.
Embriagar-se para arreliar os viajantes.

Nós somos crianças bastardas.
Nós choramos Intiriekkos.
Escondendo na áspera floresta.
Caçando os viajantes.