Kai nää kivet, pian maasta huutaa Kun me haavoille lyödyt vieläkin vaietaan Ja kipeimmät muistot salaa piiloon suljetaan Mutta tiedän, tähän ikävään vastataan Ja hiljaisetkin huokaukset kuunnellaan Ja ne haavoitetut kädet meidän haavojamme hoitaa Luota vaan, hän äänesi kuulee Luota vaan, meidät tuntee hän kokonaan Luota vaan, siihen lempeään tuuleen Ja niin saa, ja niin saa Se sua kannattaa Pyydän voimaa, näitä seiniä musertaa Sun henkesi henkäykset puhaltakoon taas Ja ne levottomat laulut kiitokseksi muuttukoon Luota vaan, työsi täyttäjään Meidän tiemme hän tuntee, ja kipumme ymmärtää Ja valonsa löytää salatuimpaan pimeään