huoneeseen astuu tuo saalistaja
lumoaa kauneudellaan
tuijottaa ujot silmät nurkasta
niihin ei vilkaisekaan
uinuvat haaveet taas yö herättää
ehkä hän aamuksi jää
hän poistuu varmoin askelin
yöhön hämärään ja häviää
taas yksin niinkuin ennenkin
ei muuta jää kuin pimeää
hohtavat hampaat on saalistajan
hymyssä lämpöä ei näy
uhrinsa valmiin hän vie mukanaan
vuoteelle kylmälle käy
uinuvat vaistot taas yö herättää
ehkä hän aamuksi jää
hän poistuu varmoin askelin
yöhön hämärään ja häviää
taas yksin niinkuin ennenkin
ei muuta jää kuin pimeää
kerran valon näki nyt hän pitää unelmastaan lujaa kiinni irti päästä ei
vuodet vaihtuu ihmisetkin unohtaa vaan saalistaja sielun pitää päästä ei
hän poistuu varmoin askelin
hän poistuu varmoin askelin
hän poistuu varmoin askelin
yöhön hämärään ja häviää
taas yksin niinkuin ennenkin
ei muuta jää kuin pimeää
hän poistuu varmoin askelin
yöhön hämärään ja häviää
taas yksin niinkuin ennenkin
ei muuta jää kuin pimeää
Pela entrada da sala trarão um predador
Encantada por sua beleza
Olhos tímidos olhando para o canto
Me acharão
Dormindo sonhos de noite novamente
Quem sabe ele permanecerá para a manhã seguinte
Ele sai com passos seguros
E desaparece no crepúsculo da noite
Sozinho novamente, assim como antes
Não é mais do que o escuro
Reluzentes dentes de um predador
A temperatura não aparece no sorriso
Acabou com sua vítima e a carrega consigo
Para a cama fria
A noite instintos adormecidos despertam novamente
Quem sabe ele permanecerá para a manhã seguinte
Ele sai com passos seguros
E desaparece no crepúsculo da noite
Sozinho novamente, assim como antes
Não é mais do que o escuro
Uma vez viu a luz e, agora, ele mantém o seu sonho em voz alta eternamente
Os anos mudaram, mas os seres humanos também esqueceram o predador, não precisam obter a alma
Ele sai com passos seguros
Ele sai com passos seguros
Ele sai com passos seguros
E desaparece no crepúsculo da noite
Sozinho novamente, assim como antes
Não é mais do que o escuro
Ele sai com passos seguros
E desaparece no crepúsculo da noite
Sozinho novamente, assim como antes
Não é mais do que o escuro
