Kuulen sanoja, kaipaan hentoa
Kitinää kieron katajan
Mielin maata, tahdon taivahan
Alle kaataa kehnon kehoni
Ihmisten ilmoilla, kylän kujilla
Siellä ei ole minulle mitään
Hopeisen hongan oksalla
En ole ikinä yksin
Kaarna kelpaa kengikseni
Tuohi tuuleen suojakseni
Mätäs märäksi pediksi
Siksi lähdin metsään!
Siellä ystäviäni ovat puut
Hopeisen hongan oksalla
En ole ikinä yksin
Pavinaa harmaan haavan
Pilkettä piukan petäjän
Huminaa hopeisen hongan
Kitinää kieron katajan
Kaivan koloni kovaan maahan
Paljain käsin, kovaan maahan
Kädet mullassa ja savessa
Hamuan emoni poveen
