Näen pihan hiljaisen,
ei enää soi tuomion kellot koulun.
Tupakkinurkkakin on hyvillään,
ei kuulu perkeleet rehtorin Koukun.
Astun luokkaan hiljaiseen,
istun urkuharmonin ääreen,
soittaa sormet ja huudan ääneen:
on laulu koulujen kapinasta
oppilaiden vapinasta,
joille ei kukaan mitään voi.
Ja kouluvirsiä lapset
hoilasi kuin humalaiset
sana rehtorin ei painaa enää voi.
Sait välitunnin ja taivaan
vaan vapautta kaipaan,
on taivas vihdoin sininen.
Kuuluu helvettiin maallinen
ja taivaaseen aamen.
Laulan kapinasta koulujen.
Saan salit kaikumaan
edessäni kaatuu barrikadit reksin.
Kuulen hälytyspillit uhkaavat,
silti pakotien meille keksin.
Murtuvat aidat koulujen,
vallankumous on oppilaiden.
On vapaus kuin paholainen.
On laulu koulujen kapinasta
oppilaiden vapinasta,
joille ei kukaan mitään voi.
Ja kouluvirsiä lapset
hoilasi kuin humalaiset
sana rehtorin ei painaa enää voi.
Sait välitunnin ja taivaan
vaan vapautta kaipaan,
on taivas vihdoin sininen.
Kuuluu helvettiin maallinen
ja taivaaseen aamen.
Laulan kapinasta koulujen.
