Tuttavaksi jäi paniikin tunne,
Että en oo kukaan, en ees olemassakaan
Lakkaamatta etsin pelastajaa
On mulla ollut aina joku, jota rakastaa
Pelko päivät söi, mä ootin
Hetkeä, kun jäisin yksin
Hahmotonta, kasvotonta
Mustaa vuotta liian monta
En kiinni meihin jäänytkään
Ja sittenkin voin hengittää, ilman sua
Mä jään, pysähdyn ja mua ei kanna toiset enää
Seurana on vain vieroitusoireet
Kaikkialla, ympärillä vieläkin sut nään
Sade saattaa sua, kun tulet vastaan
Viiman voin vieraaksi ottaa sua enää en
Pakkomielteisesti meitin,
Missä meet ja ootko yksin
Hahmotonta, tarpeetonta
Vuotta hukkaan liian monta
