Sietämättömän keveää
Yhtä pitkää kuin leveää
Latteaa ja litteää elämää
Jokainen kai kavahtaa
Mutta silti kiinni saa
Itsensä taas venaamasta noutajaa
Kaikki on niin kaunista ja silti liian lievää
Sielu tahtoo suolaa ja makeaa
Liemi jota keitän on niin mautonta ja sievää
Hämmennän vain vettä sakeaa
Saat puhaltaa sen sileää pintaa
Maanantaina mietin
Tiistainakin tuumaan
Keskiviikko menee menojaan
Torstai jotain toivoo
Perjantai sen unohtaa
Lauantaikin ohi laahustaa
Sunnuntaina huomaan jälleen viikon unohtuneen
Kun kutsuu pyhät kellot pakanaa
Sade piiskaa ikkunaa tän huoneen ummehtuneen
Mä vedän pääni päälle lakanaa
Saat puhaltaa sen sileää pintaa
Jos rahas tuhlaat röökiin, viinaan taikka roskasakkiin
Voi sulla olla pirun mukavaa
Mä kuukauden oon säästänyt jo uuteen nahkatakkiin
Kai elämä on sitten helpompaa
Kun saan puhaltaa sen sileää pintaa
Tuu puhaltaan sen sileää pintaa
Tuu puhaltaan mun sileää pintaa
