Missä se on se säteily, kun ei sitä missään haista?
Ei sitä pellon pientareella tai metsän reunassa näy...
On vain sakenevaa säätä ja koiralla kolme päätä
Ja tyhjät kaupat, kirkot, joissa ei kukaan käy.
Äijät saapuu Moskovasta
Voimakkuuksia mittaamaan,
Ne kulkee maskit kasvoillaan.
Huutaa kaukaa: "miten voit?"
No, minä kyllä sopeudun
Ja joka yö kuulen, kun...
refrain:
Gagarin ja Laika ja lentävä lautanen
Liitelee yllä saastuneen maan, laulaen:
"Vaikka tylsä on keihään kärki, ja säteilee ihon pinta,
Ei turhaa ole passiivinen vastarinta!
Pidä pääsi, poika. Älä lähde, jos tahdo et.
Ja kurjuuden jälkeen saat maat taivaiset."
Minä mittaan sen säteilynne perheeni pakona Suomeen,
Ja rakkaan kotijärven silmättöminä kaloina.
Kun se reaktori räjähti, niin kaikki muut täältä lähti.
Mutta minähän lähden kotoani vain kilon paloina.
Vielä viime kuussa oli sudella hampaat suussa.
Nyt se ei syö, ja kaljuineen se on Gorbatshoviin tullut.
Posteljooni uskaltautuu tänne joka joulu.
Tuo postikortin vaimolta. Se sanoo: "olet hullu".
Kuka viisas tiedemies
Laski kaiken laskimellaan,
Ja kuinka se niin vähän ties'?
Yhtä kaikki, tyydyn tähän.
No, minä kyllä sopeudun,
Ja joka yö kuulen, kun
refrain
