Kaunis katsoa ei ole olemusta olevaisen
Kumarrusta kuvottavan, palvelusta pienen mielen
Kansaa, joka kirkkaudessa, kirjoitetuissa kahleissa
Oman tahdon tappaneena toteuttaa toden tuhoa
Mädäntyneet miehenraadot raunioita rakentaneet
Valtakuntaan valtaa vailla vaillinaisna vajoavat
Kuolemattomuuden kaipuun taantumukseensa tukevat
Heikkoudelleen huoran työnä hautakummuilleen kantavat
Kuollut kukka kaltaistensa ketoon kovin kumaraiseen
Kuihtuneeksi kasvaneena - häpeä rinnalla honkien
Kaunis katsoa ei ole onnea oikeamielisen
Rappiota, raudan lailla ruostunutta viisautta
Hulluudestaan huvittuneen harhaanviedyn ja -johtajan
Kulkutaudin kylvämistä, rutollansa raiskaamista
Arvoitukseen ajattomaan ajan saattoon alistuneet
Syövereihin sielun köyhän totuudetta tukehtuneet
Vaatteet vahvan, viisaan miehen typeryyteen on tahrittu
Siunauksistaan sokaistunut valheisiinsa on vangittu
Oletpahan miesi mainen synnin tahdosta syntynyt
Miksi olet maasi myynyt hintaan homeisen öylätin?
Pedattuna pyhän porton vuode sairaassa sielussa
Vartoo hengen häpäisyä, toivon tuomista valheessa
Lailla suuren siunauksen loisen lihaansa laskevat
Loisen mieltä mädättävän tervetulleeks' toivottavat
Ruttokellon kutsumana kansa kerääntyy katveeseen
Pesän paimenen paiseisen läpikotaisin löyhkäävän
Kirous teille kaikki kansa kirkonkirjoihin kirjattu
Kulkemaan kuin rakkikoira kurja teidat on kastettu
Kirous teille, kauas teistä karkoitettu on kunnia
Kuolemaan kuin rakkikoira kurja teidät on kastettu
