Aamu kirkuu sokaisee
Miksi valon pitää lyödä
Auringon nousu painaa minut maahan haukkomaan
Sinun kukka helmeton, kuori auki revitty
Sisältä sielu viety, vatsa tyhjiin pyydetty
Horisontissa, sama vika kuin taivaassa
Ei oo sieltä tulossa, pelastusta
Kauneimman laulun mä tahtoisin sulle antaa
Mutten tiedä, elänkö enää
Tyhjyys on kuin humala
Siihen tahtoo upota
Antaa periksi, uskoa kohtaloksi
Jos ei mitään valitse
Niin ei kukaan tuomitse
Aina syvemmälle piiloon pääsee yksinäisyyteen
Niin kädet hellimmät
Tyhjää silittää
Ja huulet kuivuu, ilman suudelman parannusta
Kauneimman laulun mä tahtoisin sulle antaa
Mutten tiedä, elänkö enää
Kauneimman laulun mun pienestä sydämestä
Muttei kuollut enää herää
Tyhjyys, kuin humala
Siihen tahtoo upota
Antaa periksi, uskoa kohtaloksi
Pääni hiekkaan piilotan
Vaikka pitäis valita
Uskaltaa katsoa seuraavaa sivua
Kauneimman laulun mä tahtoisin sulle antaa
Mutten tiedä, elänkö enää
Kauneimman laulun tästä, pienestä sydämestä
Muttei kuollut enää herää
