tähtiin kurkottaa kaukoputkellaan toiveikas, pieni ihminen etsii paikan ihmeellisen sen itselleen valloittaa viisas ihminen kadut täyttyy ja liput liehuvat mä en ole nyt juhlatuulella karkaa minun mukana puutarhaan toisiimme kiinni kietoudutaan jos et säkään ole juhlatuulella ollaan kerrankin haudanvakavia kasataan oma pesämme lemmestä ehkä tästä tytöstä ja pojasta polvi paranee suuren, turvallisen valtaistuimen sellaisen tahtoo itselleen kääntyy haudassaan aikojen takainen nöyrä ihminen kadut täyttyy ja liput liehuvat mä en ole nyt juhlatuulella karkaa minun mukana puutarhaan toisiimme kiinni kietoudutaan jos et säkään ole juhlatuulella ollaan kerrankin haudanvakavia kasataan oma pesämme lemmestä ehkä tästä tytöstä ja pojasta polvi paranee kuu on niin ihmeellinen sitä katselee uusi ihminen