Kun auer muuntuu katseeksi muuttuuko haave rakkaudeksi Kun päivä kastaa kasvonsa veteen laulanko vain sinulle Hyräili hongat kuiskaili purot lauloi metsä kesäillan hämärästä Alla aaltojen päällä peltojen laulu kaikuu Kuin tuuli lehdoissa hiivin haaveisiin Kuten metsän tuuli on lauluni nimetön Soi haapojen iltainen havina niin kuiskaten ne mieltäni halaavat