Tarja

Mökit nukkuu lumiset

Tarja


Mökit nukkuu lumiset,
nukkuu hanki, tanteret,
tuikkii taivaan tähtivyö,
pyhä nyt on jouluyö.
Katso, valo välkähtää,
hanget kaikki kimmeltää,
yli vuorten, metsien,
käy kuin välke siipien.
Se on joulun enkeli.
herra hänet lähetti
kanssa joululahjojen
luokse pienten lapsien.

Vaikka häl on kädessään
niin kuin kulkis kylvämään,
ja hän kyllä kylvääkin,
mutta ihmismielihin.
Ei hän anna makeita
eikä leikkikaluja,
niitä isä, äiti suo.
Mitä jouluenkel tuo?
Puhtahia aatteita,
kultaisia kuvia
Suomen lasten sydämiin,
mökkihin ja palatsiin.

Niitä hänen vakastaan
variseepi yli maan
niin kuin pikku tähtiä,
eikö se oo ihmetä?
Mutta yhä kummempaa
viel on, mitä kerrotaan:
Kulkies sen enkelin,
lapsiks muuttuu vanhatkin.
Sitä et kai ymmärrä?
Kysy sitä äidiltä!
Sitten siunaa itsesi,
nuku, saapuu enkeli.

Os chalés cobertos de neve descansam 
Uma camada de neve no chão descansa 
A estrela brilha no céu iluminado 
Está noite de natal é sagrada 

Olhe: uma luz bem fraca, 
Toda a neve brilha 
Sobre as montanhas e florestas 
Parece com o brilho de asas 
É o anjo do natal 
O senhor a enviou 
Com presentes de natal 
Para as criancinhas 

Ela tem uma cesta em suas mãos 
Com a qual ela irá distribuir 
E é isto que ela faz, 
A exceção das mentes humanas 

Ela não dá doces ou brinquedos 
Estes são dados por mamãe e papai 
Então o que trás o anjo do natal? 
Pensamentos puros, 
Imagens preciosas, 
Para o coração das crianças da Finlândia, 
Para os chalés e os palácios 

Esses que caíram de sua cesta 
Sobre a terra 
Como estrelinhas - 
Não é um milagre? 

Mas o que foi dito 
Ainda é estranho 
Quando o anjo passou 
O velho voltou a ser criança 
Você pode não entender isso 
Pergunte a sua mãe! 
Então sinta-se abençoado 
E durma - o anjo virá.