Sotaa, sotaa, sotaa Saisinko? Saisinko? Saisinko nimen alle siihen viivalle? Sano, poika, niin vihan valtio rajataan Satanus, itseteossa juovuksissa vihan humala Siinä pahuus, missä viha, myös on Jumala Todellinen paha Onko valta vai raha vai ahneus? Vai tyhmyys, jonka ihminen kirjoittaa? Onko se aika, kasvatusmaailman tapa: tammas hampaasta? Ihmiset: tuomitun määritelmät? Sotaa, sotaa, sotaa Älä puhu poika Kuunnellaan, jos hiekka lasissa tippuu Anna menneiden olla Mikään ei muutu paperini musteessa, vaan annan nimeni jos ostamme pidemmän nuoruuden Näistä vähistä päivistä en tuhlaa yhtään Eläimesi väen Minä sinua ja sinä minua ja heitä Sydän on kotona ja koti on sodassa Sota on loputon ja sydän on puhdasta tulta Palaen se savuu näkyy kauas Se savu on mustaa Anteeksi, etten rakasta Sotaa, sotaa, sotaa! Älä puhu poika Kuunnellaan, jos hiekka lasissa tippuu Anna menneiden olla Voi kun et puhuisi, poika On mesta tainnuttava, tajuttava unohtaa Älä puhu poika Kuunnellaan, jos hiekka lasissa tippuu Anna menneiden olla Voi kun et puhuisi, poika On mesta tainnuttava, tajuttava unohta