Ideasta loin todellisuuden Hetkestä taioin ikuisuuden Tajunnallani kolkutin oveen Porttiin maailmojen väliin Hakeuduin kitaan magiantäyteiseen Itselläni ruokkien daimonolentoja Levottomia tuhonhenkiä Vahvan vihan todistavia hetkiä Olen itse kiertävä kuu Maailman napojen välillä Myös välillä joku toinen muu Tunkeutuu tajuntaani käskemään Mustat silmät kiroustani peilaa Käskee kahdesti lopun antamaan Tukehduttaa, pyrkii kaikkensa Muttei maagia horjuta En pelonmeressä seilaa Vihasta voimani ammennan Pimeän loisteen silmistä sumennan Käännän voitokseni Sinua käsken, komennan Tahtoni alle valjastan Katseesi energian Sieluuni sulatan