Ikeensä alle on murtunut mies Murhe toista jalkaa hautaan jo vie Kohtalonsa kai ennalta ties Kovin on pitkä ja kivinen tie Yön harso päälle maan kun laskeutuu Valon yössä näkee ja sitä kohti kurottuu Ei kauniimpaa hetkeä voi saada aikaan mikään muu Kuin liekki toivon lepattaa yön pimeyteen Se lohduttaa ja uuden aamunkoiton säteen kirkastaa Yö väistyy pois ja tuska hälvenee Vain kaipaus jäljelle jää Epätoivonsa suosta nousee vanha ja väsynyt mies Aamuaurinko voimia antaa katkennut on pimeyden ies Pellon laidalla seisoo ihmetellen elämää Katseen taivaalle nostaa ja kiitosvirren virittää Ei kauniimpaa hetkeä voi saada aikaan mikään muu Kuin liekki toivon lepattaa yön pimeyteen Se lohduttaa ja uuden aamunkoiton säteen kirkastaa Yö väistyy pois ja tuska hälvenee Vain kaipaus jäljelle jää