Neljä Ruusua

Piikkilankaa

Neljä Ruusua


Olen elänyt paljon, paljon ja vapaasti
olen saanut kaiken 
ja kenet ikinä halusinkin
mikään ei täyttänyt sydäntäni
vaikka sylissä olisi hellä käsi

vain hetkeksi onnen sain, tunnetta suurempaa
hain. Rakastuin  kerran, 
kerran ja hartaasti
juuri sen verran,
kuin aina haaveilin. Tapahtui  jotakin suuremmoista 
ihanaa mutta vaarallista. 
luulin taas kaiken saan, 
vaan kun haavet jäi suremaan

päivät on kuin piikkilankaa,
ne murjoo mua. Yöt kestää ikuisuuden,
ajattelen sua. 
Ei luotu onneen kulkijaa joka tottui voittamaan. 
Jäi yksin odottamaan kunnes epätoivoon katoaa

Teit Syvän viillon mun sieluun ja sydämeen  
kahlitsit  silloin mun tunteet ja ajatukset 
mikään ei täytä nyt sydäntäni
vaikka sylissä olisi hellä käsi
vain hetkeksi onnen sain,
tunnetta suurempaa hain

päivät on kuin piikkilankaa ne murjoo mua, 
yöt kestää ikuisuuden
ajattelen sua. 
Ei luotu onneen kulkijaa joka tottui voittamaan 
jäin yksin odottamaan kunnes epätoivoon katoaa