Maailma selkäni taakse Hämyisen tammen katveessa Ranka runkoon yhtyy Halveksunnan usvassa lojuen Punerruksen loimussa bongat Variksen kuiva raakkuna Väsynyt katse vailla ajatusta Kaiken elämän hyljänneenä Riutunut ruotoni rauhaan Mutta hyönteiset eivät jätä Verestä juopunut terä Ja siitä tahritut kasvot Arvokkaana maailmalle nauraen Vailla ääntä mädästä Ivassaan hiljaa rapistuen Ihmissaastasta nylkeytynyt