Se jolle elämä on kuutamokeikka Perinnöstä ulos maksettu veikka Sille onni ja taivas hymyilee Mutta kun on päällä pimeät taksat Juhlit vain niin kauan kuin jaksat Sitten kaadut kuin hevonen polvilleen Ja köyhät sulle hymyilee Sillä köyhät tuntee kyyneleet Sielun tähtöseen kynttilänpätkä Toivon huulille syttyvä sätkä On kaikki mitä köyhä tarvitsee Ei oo, beibi, mulla paljoa antaa En voi kettuja minkkejä kantaa Mutta kuka aina happoa tarvitsee Pidä elämällä korkeeta hintaa Sillä onni voi olla vain pintaa Jonka alla ui sameat kyyneleet