Harmaa maisema eessäni kantautuu loputon.
Mieli havahtuu, pelkkää lihaa, olen
Haavoittunut kuolematon...
Heikko on ihmismieli...
Turhat luulot raastaa sisälläni etsin lähdettä pimeyden.
Tyhjää mieli, järki poistaa kaiken valon
Mieleen eksyy moni, arvaten...
Tuliympyrään sen kahlitsen...
Tätä loputonta polkua
Olen karkoitettu kulkemaan.
Tänne hulluus tuo
Kuljen polkua
Kohti tuntematonta
Täällä harmaa vie
Läpi kahlautuen, on
Vedet mustuneet karman
Tänne vaisto vie
Varmaan loppuhun
Kohti tuntematonta
Täällä taakseen jää
Varjo huurteinen
Jäljet maan sekaan häviää
Höyryt ja liejut
Maanaliset suot
Kasvot maan ravinneet
Kauan sitten kaatuneet
Miehet menneiden
Tulevien päivien
Loppuun asti toisiaan
Vihaa verenhimoissaan
Harmaa maisema eessäni kantautuu loputon.
Mieli havahtuu, pelkkää lihaa, olen
Haavoittunut kuolematon...
Heikko on ihmismieli...
Turhat luulot raastoi, sisältäni
Löysin lähteen pimeyden.
Tyhjeni mieli, järki poisti kaiken valon
Mieleen eksynyt minä, arvaahan sen...
Tämä oli harharetki...
