Verten virtoina vedet unessani, (syöpyneen mielen tuollapuolen) Heräsi tuntematon, jäätäen ilman itsellään Huusi hiljaa taivaat halki ja katsoi minua Kuin herraansa ja palkkiotaan odotti valkoisilla silmillään katsoen Annoin minä myrkyn täytteisen sydämeni Painoi tuo hahmo sen rintaansa Ja sukelsi punaisen veden syvyyksiin Virtasi happo kivisistä silmistäni, Nähnyt en kuin teurastusta mielessäni Peilasi se syvimmän sisimpäni, kuilun jonne pian katoaisin Äänet päässäni rauhaa eivät antaneet, Totella heitä ainoastaan voin Kruunaan itseni piikkilangalla Riipun ristillä kuten mielisairas messias Leijui ruumiit mädät ympärilläni Rakkaani lasisen kuoren nauraen rikkoin Oksensin täristen ulos entistä elämääni Raavin auki arpeutuneet haavani Menneisyyttä syljin halveksien Hymyili helvetti minua odottaen Vääristynyt ruma, enkelin kuvajainen Sulaneilla silmillään, palaneilla siivillään maassa makasi Menneestä, tulevasta laulujaan kirkui, valui korvistani verta Otin pään käsilleni Osasi enkelin yhä lauluja menneistä ja tulevista Nousi veren virroista hahmo liekehtivä Repi kasvoni irti (ja Asetti ne ylleen) Sylki minut tuleen Heitti minut kuilun syvyyteen Lauluja huutamaan ,menneistä, tulevista Loppunu uneni ei