Elämän seitsemän merta on jo jäänyt kauas taa
Satojen kuohujen jälkeen on allani taas maa
Ruostuneena viimein laiva saapui satamaan
Peninkulmien takaa etsittyään kotiaan
refrain:
Tulen läpi tulen
Minä matelen luoksesi, rimpuilen
Läpi harmaan kiven
Helvettiin ja takaisin, aivan niinkuin lupasin
Selätän tuulen
Muutan sen suunnan, opetan sen lentämään
Yli hyisen meren
Kotiini palaan; olen tuli, vesi, ilma ja maa
Yksinäisyys täytyy kestää, se sielua kuluttaa
Ei sitä tarvitse sietää, se pitää vain unohtaa
Keskellä jotain mihin ei apua saa
On silloin hyvä tietää: joku rannalla odottaa
refrain (3x)
