Kaija Koo

Kylmaet Kyyneleet

Kaija Koo


Maa peittyi yöllä valkeaan
Enkä unta saa
Vaikka ensi kertaa en huolta jaksa
siitä kantaa rakastatko mua sä paljonkaan

Et mua huomaa
Jos en pidä ääntä itsestäin
Olen kuin ilmaa
Mitä jos se loppuu yllättäin?
Ja mä mietin vaikket mua sä huomaa
niin kumpaa meistä ei ole olemassakaan

Silmissäs vain on kylmät kyyneleet
Näen sun syväjäätyneen
Ei tuntumaan pääse unissaan
Ja katoan jälleen
Takavasemmalla tunnet sen
Olit joskus oikea ihminen
Jää vain kylmät kyyneleet

Sä tahdoit säkenöivän enkelin taivaisen
Aion olla täsät eteenpäinkin vaan hiljainen
Sä et oo kovin vahva
Mutta en oo sitä vaatinutkaan

Maa peittyi yöllä valkeaan
Kehoas rakastella saan
Mutta missä sinä oletkaan?
Me siihen pian kaadutaan
Jos et pysty rakastamaan itseäsi ollenkaan

Silmissäs vain on kylmät kyyneleet
Näen sun syväjäätyneen
Ei tuntumaan pääse unissaan
Ja katoan jälleen
Takavasemmalla tunnet sen
Olit joskus oikea ihminen
Jää vain kylmät kyyneleet

Kadotit kaiken mikä oli pyhää
Vanhoilla säädöillä päivästä päivään mennään
Maa peittyy valkeaan
Yksin oon kahdestaan
Mutta mulla sentään vielä virtaa oikeat ja
Kuumat kyyneleet

Silmissäs vain on kylmät kyyneleet
Poskilles tiivistyneet
Ei niissä suolaa ole, ei ne kirvele
Ei ne vapaasti juokse
Sä laitat kahvin tippumaan
Vaikka näet tavaroitani pakkaan
On mulla kuumat kyyneleet