Pilven valkoisen silmin rakkauden
joka päivä näimme,
kuulin viulujen soivan kaihoten
aina uudelleen.
Se lohdun antoi,
kun laulut kantoi
yön tumman halki sydämestä sydämeen.
Toisilleen luodut yön nähneet on,
tähtien taian ja kuutamon.
Yön tuulet kuiskaavat sen:
Sua koskaan menetä en.
Niin suuri yksin vain olla voi voima rakkauden
Pois sun matka vei, tiesin silti ei
sammu tunteen liekit.
Joen uomatkin kaikki kuivatin,
meret tyhjensin.
Nyt kutsun kuulet,
sen kantaa tuulet
yön tumman halki sydämestä sydämeen.
Toisilleen luodut yön nähneet on,
tähtien taian ja kuutamon
Yön tuulet kuiskaavat sen:
Sua koskaan menetä en.
Niin suuri yksin vain olla voi voima rakkauden.
Toisilleen luodut yön nähneet on,
tähtien taian ja kuutamon.
Yön tuulet kuiskaavat sen,
Sua koskaan menetä en.
Niin suuri yksin vain olla voi voima rakkauden.
