Indica

Pidä Kädestä

Indica


kaksi maata on niin erilaista 
toinen valosta veistetty on 
toisen niityille päivä ei paista 
on sen huoneissa yö loputon 
niiden välistä käy jokin musta 
syvä niinkuin on äärettömyys 
siihen tuntenut oon kaipausta 
kun on sielua kalvanut syys 
ja nyt äärellä sillan, heikon ja hauraan 
pyydän sua auttamaan 

pidä kädestä kiinni jos jalkani horjuu 
kanna kun korteni maahan sortuu 
varjoista valoihin lentää anna 
siipien suojassa kanna 
sillä heikko on henkeni onnen orja 
temppeli sillä vain hento sorja 
kanssani kuljethan poikki tän sillan 
aamun ja viimeisen illan 

mä nään eessääni kastuneet laudat 
osa niistä jo katkennut pois 
joen kuohuissa kuolleiden haudat 
niiden luonako paikkani ois 
silmät suljen en katsoa saata 
kun ei rannalle toiselle näy 
eikä jalkojen alla oo maata 
minun askeleet orpoina käy 
ja nyt välissä synkän taivaan ja virran 
pyydän sua auttamaan 

pidä kädestä kiinni jos jalkani horjuu 
kanna kun korteni maahan sortuu 
varjoista valoihin lentää anna 
siipien suojassa kanna 
sillä heikko on henkeni onnen orja 
temppeli sillä vain hento sorja 
kanssani kuljethan poikki tän sillan 
aamun ja viimeisen illan 

ja kun silta se tuulessa keinuu 
olin valmis jo luovuttamaan 
tunsin kuinka sun sormesi tarttui 
käsivarteeni voimattomaan 
ja kun köydet mun sillan alta pois sortuu 
päästänyt et silloinkaan 

pidä kädestä kiinni jos jalkani horjuu 
kanna kun korteni maahan sortuu 
varjoista valoihin lentää anna 
siipien suojassa kanna 
sillä heikko on henkeni onnen orja 
temppeli sillä vain hento sorja 
kanssani kuljethan poikki tän sillan 
aamun ja viimeisen illan 

pidä kädestä kiinni 
pidä kädestä kiinni 
pidä kädestä kiinni

Há duas terras, tão diferentes elas são
Uma é esculpida de luz
Na outra a luz nunca brilha
Nesta, as salas possuem noites infinitas
entre elas, algo escuro atravessa
Profundamente como o infinito
eu senti atingido por isso,
quando outono queimou minha alma
E agora pela ponte, fraca e frágil
eu estou pedindo que me ajude
Segure minha mão se minha perna hesitar

Mesmo eu não deixando ir
Segure minha mão se minha perna hesitar
Carreg me, quando minha força acabar
Me deixe voar das sombras para a luz
Me leve sob a proteção de suas asas
Para meu espírito fraco, um escravo de sorte,
É templo é frágil e bonito
Comigo você caminhará em cima desta ponte,
Manhã e a última noite?

Eu vejo pedaçõs de madeira molhados minha frente
parte deles já se despedaçaram
Nas ondas de rio estão as sepulturas dos mortos
Meu lugar seria entre eles?
Eu fecho meus olhos, eu não ouso olhar
Enquanto não posso ver a outra costa (acho que se refera ao rio)

Nem sinto a terra debaixo de meus pés
Eu caminho passos sós
E agora entre o céu escuro e o fluxo (rio)
Eu estou pedindo que me ajude ajude

Segure minha mão se minha perna hesitar
Carregue me, quando minha força acabar
Me deixe voar das sombras para a luz
Me leve sob a proteção de suas asas
Para meu espírito fraco, um escravo de sorte,
É templo é frágil e bonito
Comigo você caminhará em cima desta ponte,
Manhã e a última noite?

E quando a ponte balançava no vento
Eu já estava pronto para me render
Eu sentia como seus dedos agarraram
meu braço impotente
E quando as cordas debaixo da minha ponte se enfraquecem

Segure minha mão
Segure minha mão
Segure minha mão