Kauaskantoinen ja myös surumielinen
on tää laulu ikuinen, kaunis mutta likainen
kerran kaukaisessa pimeässä kolkassa
oli pieni tyttönen, pienempi kuin hyttynen
tyttö söi kärpässienen, kärpässienen ihan pienen
siitä meni sekaisin, ei koskaan tullut takaisin
Ja kaiken paskan se poistaa ja elämä suorastaan loistaa
se kaiken kuorii ja paistaa, kaiketi se luonnetta kasvattaa
vittu päähän ja baanalle!
Uudessa maailmassaan tyttöä käveli vastaan
rupikonna suloinen, punainen ja keltainen
tyttö suuteli konnaa (muisk) mutta voi onnetonta
prinssiksi se muuttuikin ja jätti tytön yksin
Kauimpana kasvaimesta kasvaa uusi kirosana
joka näyttää totuudesta vain sen minkä haluaa
