näen syvän vihreän laakson jota tuuli keinuttaa näen pienten lasten leikkivän tehden hiekkakakkujaan ja usva hiljaa nousee tehden muurin viileän ja laakson pikkulapset jatkaa yhä leikkejään on kukkulalla tammi joka paikkaa suojelee se on nähnyt suuret sateet jotka meidät kastelee se puhuu joskus hiljaa keitä täällä käynyt on eikä laakson valkeaa liljaa kukaan saanut kalmistoon mennään hiljaa markkinoille kun aamu sarastaa eikä laakson liljaa kukaan taita matkallaan jostain tuuli kukkuloilla meidät tavoittaa markkinoilla rikkaat köyhät tapaa toisiaan huilut meille tanssii ja viulut tarinoi ja satukirjan prinssi prinsessastaan unelmoi ja lohikäärmeet marssii läpi tulenliekkien ja liljankukat uinuu päällä laakson hiljaisen mennään hiljaa markkinoille kun aamu sarastaa eikä laakson liljaa kukaan taita matkallaan jostain tuuli kukkuloilla meidät tavoittaa markkinoilla rikkaat köyhät tapaa toisiaan