Hei katso kuinka hiljaa kaikki käy mutta vuodet on lyhyet ja kun kuu ja aurinko ovat yhdessä taivaalla minä kerään kaiken pihalle esiin ja poltan niin kirjat ja paperit ehkä myös huonekalut ja muistot kaikki valheet jotka tulevat elämän tielle kaikki hyvä mikä estää näkemästä se on ruoste savu nuolee raunioita tiedäthän miltä tuntuu lämmittää käsiään palaneiden kotien tuhkassa hei katso kuinka hiljaa sataa taas tomu vuotten ylle ehkä nämäkin murhaajankädet etsivät päätä jota silittää ja tuntea maailman paino se on ruoste