vain niminä muistamme heidän nyt kulkevan
hämärään kahlaten ohitse historian
ja nuo olennot kuin oma äänesi
puhuvat sinulle vain kun et kuuntele
eläinjumalat hirviönaamioin ihmisenvartaloin
luopuvat mahdistaan muuttuvat saduksi vain
kun heräsit unesta huutoo
sta itkien raahaudutkaan
kaikki anteeksi annettu
kannettu valkeat lakanat narulle kuivumaan
ikkunat pesty ja pihamaa lakaistu
uni kuin häpeillen vuoteeseen jätetty on
sanat katkeaa askareet päättyy
kun salojen takana petojen mylvintä
räikkien rääyntä käy
