Ikuisen kylmyyden syleiyssä Kuu ainoastaan valoansa hohkaa Läpi koskemattoman maan kävele Astu sisälle epäpyhättöön Sisälle käärmeen temppeliin Muinaisten salaisuuksien kammioon Käärimeen riitti Kumarra hautojen vartijaa Käärmeen riitti Avaa sille musta sydämesi Parhaan johedetun sielun aika On lyhyt ja kuolema nopea Ylistä siis käärmettä joka eedenistä mateli Se totuuteen johdattaa ja vapaan tahdon antaa Vain heikot jääköön orjiksi Valkoisen jumalan Käärmeen riitti Kumarra hautojen vartijaa Käärmeen riiti Avaa sille musta sydämesi Sillä he eivät ole ansainneet nauttia lahjasta Jonka vain vanhin matelijoista voi antaa